Bayburtista Artviniin

Terveiset Artvinista!

Tänään olen viimeistä päivää Turkissa. Myöhemmin päivällä jatkan matkaani Georgiaan.
Kirjoitan erillisen jutun ajatuksistani Turkista.

Tien #915 ajamisen jälkeen vietin yöni Bayburtissa. Maanantaina tarkoituksena oli ajaa takaisin mustan meren rannalle ja tarkastaa muutama paikka jotka oli ympyröity kartassani.

Tie #925 nousi yli 2600m:iin. Maisema näytti täsmälleen samalta kuin alpeilla, tuntui kuin en olisi koskaan lähtenytkään tälle reissulle. Ilma oli hieno, puhdas ja mukavan viileä, joten pysähdyin pitemmäksi aikaa nauttimaan maisemista.

Mustaa merta lähestyessäni nenääni tunkeutui vieno tuoreen teen tuoksu. Ihmeissäni pyörittelin päätä oikealle ja vasemmalle kunnes huomasin että rinteet alkoivat olla täynnä teepuskia. Seuraavassa kylässä oli tehdas jossa prosessoivat (kuivattavat?) tuoreet teelehdet. Olipas kyllä miellyttävä tuoksu!

Vähän tämän jälkeen jouduin pysähtymään santarmien tarkastuspisteelle. He halusivat nähdä paperini ja seuraava kysymys oli ”mitä sinulla on näissä laukuissa?”.
Ajattelin että nyt menee aikaa jos kerta joudun purkamaan kaikki laukut, joten otin kypärän päästäni ja haskat kädestäni valmiina aloittamaan laukkujen purkamisen.
Yllätyksekseni he sanoivat ”riittää jos vain kerrot mitä näissä on sisällä”. Pian sain passini takaisin ja jatkoin matkaani eteenpäin.
Santarmit olivat todella ystävällisiä. Kuten kaikki muutkin ihmiset reissun varrella, myös he olivat kiinnostuneita siitä mitä olin tekemässä.

Teen tuoksu vain voimistui mitä lähemmäs rantaa pääsin. Tuoksu ei ollut liian voimakas, mutta riittävän voimakas aiheuttamaan vastustamatonta halua hörpätä teekupponen 🙂

Rannan moottoritie oli edelleen tylsä ja suora, mutta Ardeseniin päästyäni pääsin jälleen nauttimaan pienemmistä teistä Ayderia kohti ajaessani.
Tämä pieni tie oli vasta päällystetty, mutkainen ja seurasi kaunista ja kapeaa laaksoa.

Ayder oli samanlainen paikka kuin Uzungöl edellisenä päivänä.
Myös tässä paikassa oli paljon ihmisiä lomailemassa. Näyttää siltä että paikalliset matkustavat näihin laaksoihin nauttimaan vapaa-ajastaan ja luonnosta, ei ollenkaan huono valinta!
Kävin kysymässä vapaata huonetta neljästä pienestä hotellista, mutta kaikki olivat joko täynnä tai hinta oli yli budjettini.
Harmi, joten käännyin takaisin ja päätin yrittää löytää toisen majapaikan.

Takaisin rantaa kohti ajaessani tarkastin vielä yhden hotellin, mutta se oli myös täynnä (sain kuitenkin ilmaisen teekupposen :)).
Ardesenissa tarkastin kaksi hotellia. Ensimmäinen oli liian kallis eikä toisessa ollut internettiä. Kun odottelin tilaisuutta kääntyä vasemmalle toisen hotellin pihalle, vältin hiuksen hienosti etten joutunut kahden auton yliajamaksi… Näin peilistäni kuinka ensimmäinen auto takaa tuli aina vain lähemmäksi ja lähemmäksi, auto väisti minut viime hetkellä! Toinen auto teki täsmälleen samanlaisen tempun. Mietin siinä mielessäni että mitä ihmettä nämä kuljettajat oikein tekevät ajaessaan? Sitovat kengännauhojaan? Minulla oli vilkku päällä ja jarruvalo paloi, joten olin tehnyt kaikkeni jotta olisin näkyvissä. Onneksi mitään ei tapahtunut ja pääsin jatkamaan matkaa eteenpäin…

Arhavia lähestyessäni punainen aurinko kosketti mustan meren pintaa, joten alkoi olla viimeiset hetket löytää majapaikka ennen pimeän tuloa. Löysin hotellin joka oli halpa ja lakanat olivat puhtaat.
Tässä hotellissa sain ”ensimmäistä kertaa elämässä”-kokemuksen, Respa pyysi minua pysäköimään pyöräni hotellin aulaan, näin oli kuulemma turvallisinta! Nyt ainakin pystyin nukkumaan rauhallisin mielin 🙂
Hotellissa tapahtui myös toinen vastaava kokemus: yöllä ei tullut vettä hanasta ollenkaan. En tiedä mihin aikaan sulkivat vedentulon, mutta yhden aikoihin sitä ei enää tullut.

Tiistaina oli vuorossa lyhyt ajo Artviniin, ajo kesti ainoastaan hieman yli tunnin. Artvin on rakennettu kokonaan jyrkälle vuoren rinteelle, joten keskustaan päästäkseen joutuu ajamaan todella monen hiusneulan läpi.
Hotellin respa huomasi naulan takarenkaassani. Aluksi luulin että se ei ollut mennyt kokonaan läpi, mutta olin väärässä. Naula oli noin 10cm pitkä ja melkein kokonaan renaan sisällä (vedin naulan osittain ulos sen nähdäkseni, mutta päätin pukata sen takaisin). Päätin että korjaan renkaan keskiviikkona samalla kun vaihtaisin pyörään öljyt.

Keskiviikolle en ollut suunnitellut paljoa tekemistä, joten aamu meni rentoutuessa.
Jossain vaiheessa päivää pakotin itseni ylös ja tekemään suunnitellut hommat. Huoltoasemalla pesaisin pyörän ja tiedustelin kassalta (3 litran öljykannu kädessäni) että missä voisin vaihtaa öljyt pyörääni. Luulen että noin viidennen yrityksen jälkeen he lopulta ymmärsivät mitä tarkoitin ja opastivat minua eteenpäin.

Ajoin alas kukkulalta ja huomasin pari paikkaa joissa öljyn vaihto voisi olla mahdollista. Yllätyksekseni löysin yhden jampan joka puhui englantia. Hän kierteli mukanani viereisissä talleissa tulkkaamassa kysymykseni. Jo toisessa tallissa tärppäsi!
Olen vaihtanut öljyt pyörääni niin monta kertaa että homma ei montaa minuuttia ottanut. Tämän jälkeen oli vuorossa takarenkaan korjaus.
Kun kaikki hommat oli tehty, vietin seuraavan tunnin tallissa jutellen jampan kanssa joka auttoi minua löytämään paikan öljynvaihtoon.
Göktürk oli oikein mukava jamppa ja juttua tuntui riittävän 🙂

Loppupäivän vietin ajopukua pesten ja Turkin valokuvia läpikäyden.

Torstaina (tänään) jatkan matkaani Georgiaan!

Kysymys:
Valokuvien kuvakkeet ovat nyt hieman isompia kuin aiemmin. Ovatko ne nyt parempi vai pitäisikö niiden olla vieläkin isompia?

5 thoughts on “Bayburtista Artviniin

  1. Hi Marko,

    Pictures ( no matter the format) and comments about Turkey were absolutely fascinating, it seems to be a special land of contrasts, blessed with a lot of nature wonders.
    Quite extending sampling on tea there, but no offer from locals to try out nargileh/hubble-bubble? 🙂
    These are already memories for a lifetime and there is a lot more to this journey 🙂

    Turvalllista matkaa towards next adventure Georgia.

  2. Thumbnail pics are fine Marko, we can click on them and make them bigger still ourselfs, great pics. Still raining in UK, swapping bike for a boat soon!!!
    Nick.

  3. On kyllä mukava seurata tätä sinun matkaasi.Kiva kun tekstiä tulee kuvien tueksi.Kuvat ja kuvakkeet on Ok.
    Turvallista matkaa:)
    T Jarski

  4. Hello Marko, a lot of firsts in your life:-)
    In these NE region of Turkey consists hundreds of endemic (means only exist in this part of the world) plants and flowers in the nature. They are really expensive flowers since only exists very scarcely.I red on the news that some tourists(!) tried to pick many of them up and get through the border while they were stopped with huge amount of fine for destroying the only a few remaining of some species. So, I guess, since then gendarme had check points. So, keep in mind if you like a flower and want to take that with you:-)

Vastaa