Troija ja Pamukkale

Terveiset Pamukkalesta Turkista!
Lyhyt päivitys siitä mitä on tapahtunut viimeisten kolmen päivän aikana:

Lähdin aamulla liikenteeseen jo kuuden aikaan tarkoituksena ottaa lautta Istanbulista Bandirmaan. Lippuluukulla myyjä sanoi ettei klo seitsemän lauttaan ole enää paikkoja jäljellä ja että seuraava mahdollisuus olisi puoli ysiltä. Tämä sopi minulle (vaikka olisin halunnut ensimmäiseen lauttaan). Liput käteen saatuani huomasin että ne olivat sittenkin klo seitsemän lauttaan… En sitten kysynyt mitään vaan ajoin lauttajonoon…
Lauttamatka kesti kaksi tuntia, nukuin koko matkan

Tarkoituksena oli vierailla Troijassa, joka on (luullakseni) kaikille tuttu troijan hevos tarusta.
Ajo Troijaan oli tylsää, tietä aika tylsässä maisemassa. Matkan varrella oli myös paljon tietöitä, joten päätin oikaista (oikaisu itse asiassa oli pitempi lenkki ja tälläkin tiellä oli aika paljon tietöitä…).

Saavuin Troijaan kohtuu aikaisin, mikä oli hyvä juttu, koska tällöin ei tarvinnut kierrosta tehdä iltapäivän helteessä.
Kiertelin raunioita muutaman tunnin välistä istuskellen ja maisemasta nauttien.
Raunioissa nyt ei hirmusti nähtävää ollut, koska rauniokaupunki on niin vanha.
Ennen lähtöä juttelin aika pitkään bussikuskien kanssa. Yksi heistä oli ajanut työkseen bussia suomessakin!

Troijasta suuntasin etelään kohti Assosta. Näin raunioita tuollakin, mutta päätin ohittaa ne sen kummemmin katsomatta koska rantaan näytti menevän mielenkiintoinen tie.
Yllätyksekseni rannassa oli nätti pikkuinen kylä, joten päätin viettää seuraavan yön siellä.

Seuraavana päivänä pääsin liikenteeseen aika myöhään, joten tarkoituksena oli ajella Efesiin/Ephesukseen (joka on jonkin verran etelään Izmiristä).
Päivä oli melkoisen kuuma, eikä ilmavirta ajaessa viilentänyt oloa lainkaan. Jäähdyttääkseni tukalaa oloa päätin käyttää vanhaa kikkaa ja kaadoin vettä kauluksesta takin sisään. Tämä kikka toimii aina takuuvarmasti 🙂
Kävin pyörähtämässä Efesin rauniokaupungin portilla, mutta päätin että ilma oli liian kuuma valkonaamalle lähteä tuonne kiertelemään ajopukupäällä, joten päätin etsiä leiriskän meren rannalta.
Käväisin uimassa ensimmäistä kertaa tällä reissulla ja ei voi sanoa muutakuin että tuntui tosi hyvällä hypätä mukavan viileään veteen.
Pikaisen illallisen jälkeen alkoi urheilu, kädet heiluivat edes takaisin hyttysarmeijan yrittäessä imeä minut kuiviin. Jossain vaiheessa totesin ettei hyttysten lukumäärä tuntunut vähentyvän vaikka kuinka niitä tapoin, joten oli siis aika vetäytyä telttaan ja alkaa nukkumaan.

Eilen aamulla nousin aikaisin ylös . Päivän kohteena oli huristella Pamukkaleen.Unohdin pysähtyä Efesin rauniokaupungilla, mikä tympii nyt kun näin hienoja kuvia wikipediassa…
Pamukkaleen saavuin hieman puolen päivän jälkeen ja löysin ok hotellin todella kohtuulliseen hintaan (50 liiraa). Tässä hotellissa (Sahin) on hieno näkymä kattoterassilta Pamukkalen suuntaan.

Valkoinen kukkula erottuu jo kilometrien päästä, koska kontrasti ruskeita kukkuloita vastaan on niin suuri. Koitin vierailla kukkuloilla eilen, mutta pääsymaksu sinne oli 20 liiraa kun minulla oli taskussa vain 15 liiraa.
Sunnuntaina menen sitten käväisemään tuolla.

Sunnuntai onkin sitten lepopäivä, matka jatkuu taas maanantaina.

3 thoughts on “Troija ja Pamukkale

  1. Hi Marko,
    Thank you so much for sharing this blog to all of us. It’s great to read and the pictures are fantastic. I’m looking so forward to all the stories yet to come 🙂
    Wish you all the best and be safe always! And have all the fun there is 😉

    Ranee

  2. Thank you for all your impressions and hot shots, Marko.
    Enjoy your rest on Sunday. Good Luck!
    Cheerio Joachim

  3. Probably your luck you didn’t visit Ephesus.
    Please don’t misunderstand me, it is and excellent site. I’ve been there twice.
    But there are no shadows (no roofs or tree canopies), which means on a sunny day it can be kind of hot.
    And more importantly, the only(!) exit is on the other side of the city. The second means you must leave your bike near the entry, and after the visit you search you way back to the entry, using local roads. It makes several kilometers extra walk (I think it was around 5 km). It’s no problem if you are there with a tourist bus, and the driver stays out of the site (i.e. drives the bus to the exit).
    But if the driver enters the site, it might be the only thing you’d remember of the day is the walk back to the bike, on a hot sunny landscape.

Vastaa