Pari ongelmaa

Tässä vaiheessa matkaa on ilmaantunut pari ongelmaa, Spot messenger näyttää hukkailevan satelliittisignaalia ja venäytin selän venematkalla. Näistä kuitenkin enemmän hetken päästä.

Brasovissa huomasin että Spot messenger jättää pätkiä näyttämättä, joten vaihdoin siihen uudet paristot. Tämänkin jälkeen sillä näytti olevan ongelmia saada yhteyttä satelliittiin. En voinut tehdä asian hyväksi tässä vaiheessa sen enempää, joten matka jatkui.

Brasovin pohjoispuolella otin tien nro 10 itää kohti. Yllätyksekseni asfaltin pinta oli todella hyvässä kunnossa ja tie oli täynnä oikein mukavia mutkia. Kannattaa jaa tämä tie jos olet tällä suunnalla liikenteessä!
Tällä tiellä tapasin myös sveitsiläisen Gian-Carlon joka oli tulossa Kreikasta ja matkalla kohti Mongoliaa F650GS:llä (http://www.motorrad-weltreise.ch).

Tunteroisen kuluttua jatkoin kohti itää ja mustaa merta. Lämpötila alkoi tuntua jälleen epämiellyttävän kuumalta, joten päätin kastella buff:n oloani helpottaakseni. Tällä oli positiivinen vaikutus joten matkanteko maistui jälleen hyvälle 🙂

Brailassa käväisin tankilla ja suureksi yllätyksekseni kassaneiti toivotteli hyvällä englanninkielellä minulle hyvää ja turvallista matkaa! Brailan pohjoispuolella jouduin käyttämään lossia Tonavan yli päästäkseni. Tarpeetonta varmaan sanoa että hikoilin kuin saunassa siinä lossilla seistessäni ja odottaessani että saavat lossin täyteen autoja ja ihmisiä.

Tulceaa kohti ajaessani ilmassa alkoi tuntua kosteammalta ja tuoksua kosteikolle.
Tulceaan päästyäni oli aika käväistä ruokakaupassa ostamassa sapuskaa leiri-illallista varten. Ei mitään kummempaa, jotain nopeasti valmistettavaa vain.
Kaupan pihalla tutkailin gepsistä lähimpiä leirisköjä. Murighiolissa näytti olevan lähin paikka, joten ei muuta kuin eturengas sitä paikkaa kohti.
Tiet täällä itäisessä Romaniassa ovat paremmassa kunnossa kuin läntisessä osassa maata. Miksi? Enemmän turismia?

Murighiol on pieni kylä, eikä leiriskän löytämisessä ollut ongelmia. Pystytin teltan saksalaisen ja itävältalaisen leirin viereen.
Oli kyllä mielettömän kuuma pystyttää teltta, hiki lensi jälleen kuin hanasta… Ymmärsin myös miksi etelämaiden ihmiset tuntuvat laiskoilta, pakkohan täällä on liikkua kuin hidastetussa filmissä ja kantaa vähän tavaraa kerrallaa, muuten paita kastuu välittömästi!
Teltan pystytyksen jälkeen käväisin kylmässä suihkussa ja pesaisin hien kyllästämät varusteet.

Olen asustellut jo niin kauan poissa suomesta, että olen unohtanut kuinka pirullisia ötököitä nuo sääsket oikein ovat… Ja tuolla leiriskällä niitä tuntui riittävän. Illallista syödessäni minun piti kävellä ympyrää, koska muuten minulla ei olisi riittänyt käsiä ruoan suuhun lappaamiseen…

Illallisen jälkeen olin valmis nukkumaan, mutta ongelma oli että ilma teltan sisällä oli tuskaisen kuuma. Eipäs siinä kyllä ollut vaihtoehtoja vaan valitsin kahdesta pahasta pienemmän ja aloin nukkumaan kuumassa teltassa. Ei tehnyt mieli tuulettaa telttaa kunnolla, koska muuten minulla olisi ollut paljon iniseviä kavereita teltassa…
Onneksi yö viileni mukavasti ja sain nukuttua hyvät yöunet.

Seuraavana aamuna kyselin leiriskän omistajalta että missä voisin järkätä veneajelun tuonne Tonavan suistoalueelle.
Omistajalla oli oma vene, joten homma selvisi sillä. Hinta oli kohtuu suolainen, koska olin ainoa maksava asiakas veneessä. Toisaalta ajattelin että ehkä se on hintansa arvoinen, koska en käy täällä niin usein (ehkä en koskaan enää).

Lähtöajaksi oli sovittu klo 10 ja lähtöä odotellessani pakkailin tavaroita teltassa.
Valmistauduin veneajeluun parilla litralla vettä, molemmilla kameroilla ja zoom optiikalla.
Venematka kesti ehkä noin 4 tuntia ja oli todellakin hintansa arvoinen. Suistoalueella on paljon erilaisia lintuja, kanavia ja järviä. Ainoa keino tämän alueen näkemiseen on vuokraveneellä. Suosittelen!

Suistoalueelta takaisin tullessa vene osui vauhdissa muutamaan isompaan aaltoon ja varmaan siinä rytkäytyksessä venäytin selkäni. Muistan ajatelleeni että onkohan illalla niska jumissa, mutta muutaman tunnin päästä alkoi selkä kramppaamaan ja illalla alkoi olla jo vaikeaa kävellä.

Venematkan jälkeen päätin että ajaisin lyhyen päivän, koska pääsin liikkeelle vasta myöhään iltapäivällä ja koska keli oli jälleen todella kuuma.
Eforesta löysin ok pensionaatin, hinta oli halpa ja internet kuului hintaan. Parasta huoneessa oli kuitenkin ilmastointi 🙂
Huomasin että internet ei toimi ja petivaatteet olivat karkeita kuin hiekkapaperi, mutta huone oli viileä 🙂
Ilta kului pyykkiä pestessä ja päivän valokuvia läpikäydessä.

Seuraavana aamuna lämpötila oli jälleen todella korkealla ja päätinkin kokeilla josko märät alusvaatteet auttaisivat. Käväisin kylmässä suihkussa kerrasto päällä ja tämä todella helpotti oloa aamupäivän 🙂

Romanian ja Bulgarian välisellä rajalla rajamuodollisuudet sujuivat minuutissa, vain passi ja pyörän paperit tarkastettiin. Koko hommaan meni arviolta yksi minuutti!
Bulgariaan saavuttuani tulin maahan missä en ole käynyt koskaan aiemmin! Aakkoset myös vaihtuivat kyrilisiksi (liikennemerkeissä oli onneksi paikannimet myös tutummilla aakkosilla).

Suunnitelmana oli ajaa tietä nro 9 etelään ja pysähtyä yöksi jossain vaiheessa. Tienpinta oli jälleen yllättävän hyvässä kunnossa! Tietyön vuoksi matkalla oli muutaman kilometrin pätkä karkeaa soraa joka ei kuitenkaan aiheuttanut sen kummempaa ohjelmaa ohjaustangon takana.

Valitettavasti Bulgarin pätkälläni näen vain ranta-alueen. Tämän päiväisen ajon perusteella on hieman huono maku Bulgariasta… Ihmiset ovat todella ystävällisiä kuten muissakin maissa, mutta oma ongelma on kaupungeissa. Rantakaupungit ovat lomaparatiiseja suoraan helvetistä. Isoja hotelleja, paljon turisteja, ruuhkaa, melua ja kiirettä…
Oli melkeimpä mahdotonta löytää pientä perhehotellia rannalta, kuten esimerkiksi Italiassa.
Tietenkin, turismi on suurin ja tärkein tulonlähde tällä alueella, joten on ymmärrettävää että hommat on täällä niinkuin ne on… Minä vain en ole potentiaalinen asiakas tälle alueelle…
Kommenttina: tässä vaiheessa olin ajanut vain noin 60km Bulgariassa, joten minulla on oikeus muuttaa mielipidettäni 🙂

Selkä vihoitteli aika kovasti, mutta pääasia oli että pystyin istumaan pyörän päällä 🙂

Bulgarian ensimmäisen yön vietin Varnassa ja täältä matka jatkuisi kohti etelää. Ajatuksena toiseksi yöksi oli löytää Sveitsiläisen motoristin suosittelema leiriskä etelä Bulgariasta.

9 thoughts on “Pari ongelmaa

  1. hey hemuli! it’s really funny to read your blog and the pictures are great! 😀 thank you very much! I’ll follow everytime i can. All the best for your further traveling and take care. best greetings gian-carlo

  2. you are always welcome at the club..currently Matt is here on the way to malezia from UK. We were together at Bursa enduro festival and within 2-3 days 4 more RTW.bikers will be here.Tomorrow morning (9-10 am)he will be at Iran consulate close to Sultanahmet and you can meet to come to the club by metro if you like..

    Or club address and coordinats are.
    Location Veliefendi Mh. 75/2 Sk., 7-A ZEYTİNBURNU-İSTANBUL(FOR GARMIN-Veliefendi Sk.7) TURKEY, Istanbul, Turkey
    COORDINATES.(Decimer LAT.40.99593– LON.28.89917)-
    (mm.ss.40.5977.N–28.5395.E)
    Personally ı am at the club after middays until late evenings..
    My personal face page is
    https://www.facebook.com/

  3. It was my pleasure to make a small suggestion…
    So, it seems that you survived the vampires, sheeps and mosquitos in RO…Well, from now on counting sheeps will not make you fall asleep anymore, I guess it will cause just the opposite…:)
    Still, I hope you enjoyed the sites, even though fortunately or unfortunately most of them are not wrapped in some nice marketing story. But you have the right eye for beauty of nature and simplicity.

    Turvallista matkaa 🙂

  4. Hi Marko,
    Suggest you find some where to stop and rest the back, if you have the time, nothing worse the back problems!!
    You mean to say your super expensive tent didn’t come with air con!!!!
    Have fun.
    Nick.

  5. Hallo Joachim,

    Vielen Dank! Mein Rücken fühlt sich jetzt ein bisschen besser. Ich hoffe, dass es morgen wieder normal ist.

    Grüße,
    Marko

  6. Hi Jouko,

    I have now around 15000km experience with Companero.
    For hot climate, I think Companero was absolutely correct decision, any other suit with goretex will not work even closely as well.
    It comes with own protectors, but I removed them and use Bionic jacket.
    Actually Companero is 2 suits. When you have top layer on, it is also really warm suite.
    Here is good video about the suite: http://www.youtube.com/watch?v=L620UNHRjGg

    One thing what I am not happy with is it´s rain cover for the neck. It tends to lift up when riding.

  7. Hello,
    Take it easy with your back, you have a long way to go 🙂
    What do you think about the companero suit now, that you’ve used it a while?
    Still hot with bionic jacket?
    I was planning to update my rukka, but then I saw your story and now I don’t know…

    Anyway a lot of respect to your journey and it’s nice we can share your thoughts out there… nice pics by the way, not random shots.

Vastaa