Malesia osa2

16.03. – 22.03.2013

Lauantai:
Malesian raja – George Town:

Malesian immigration oli todella helppo, passin leimaaminen sujui kätevästi pyörän päällä istuen!
Carneen leimaaminen otti jälleen vähän enemmän aikaa, koska minun piti kävellä jalankulkijoiden immigration ja läpivalaisulaitteen ohitse. Tämän jälkeen tullin toimisto löytyi aika nopeasti ja itse laimaaminen hoitui nopeasti. Virkailija oli oikein ystävällinen ja kiinnostunut yksinäisen matkailijan suunnitelmista.

Nyt pääsin ajamaan Malesiaan!

Täällä matka jatkui moottoritietä pitkin. Matkan varrella ohittelin useita tietullipisteitä kapeita “moottoripyörä”-kaistoja pitkin.
Päivän aikana muutama sadekuuro kasteli minut, mutta en halunnut pysähtyä koska lämpötila oli miellyttävät 36 astetta ja sade itsessään oli mukavan lämmin :).

Malesian moottoritiet olivat täydellisessä kunnossa. Tienvarret todella puhtaat ja ruoho tien varrella oli leikattu siistiksi. Olipas mukava ajaa näin hyvin hoidetussa ympäristössä!

Sadekuurojen välissä ajopuku kuivui samaa vauhtia kuin hymy kypärän sisällä leveni. Kaikesta hymyilystä huolimatta koitin pitää nopeuden rajoitusten alapuolella.

Iltapäivästä saavutin George Townin eteläisimmän sillan. Tällä kartaa myös moottoripyörien piti maksaa tulli, mutta hinta ei ollut paha, ainoastaan noin €0.30.
Silta oli todella pitkä ja täältä huomasin minua nopeasti lähenevät uhkaavan näköiset tummat pilvet. Tässä vaiheessa toivoin vain että kerkeäisin hotelliin ennen kuin sade alkaisi pieksää maata.

Valitettavasti uskoin gepsiä ja otin väärän exitin. Tämän jälkeen matka eteni todella hitaasti raskaassa ruuhkassa… Muutama kilometri ennen suunnittelemaani hotellinetsintäaluetta taivas päätti avata vetiset porttinsa… Kyseessä ei ollut sade vaan tuntui kuin kokonainen joki olisi kaadettu niskaan. Vaikka joka ainoa vaatekappale päälläni oli totaalisen märkä, päätin silti etsiä sadesuojan, koska ajaminen tässä kelissä oli täysin mahdotonta.

Puolituntia myöhemmin pystyin jatkamaan eteenpäin ja aloin kyselemään vapaita huoneita hotelleista.
Kolmannessa hotellissa tärppäsi, koska heillä oli vapaa huone kohtuu hintaan (sain hinnasta jopa aavistuksen alennusta).
Ainoa huono puoli tässä hotellissa oli että pyörän jouduin parkkeeraamaan kadun varteen.

Hotelli oli pieni ja todella viihtyisä. Minun huoneessani katto oli todella korkealla ja siellä oli hyvin toimiva ilmastointi :). Parasta huoneessa oli kuitenkin se että sain valita että haluaisinko pehmeän vai kovemman tyynyn :)!

Sunnuntai:
George Town:

Sunnuntain suunnitelmana oli ajaa tämän pienen saaren ympäri.
Wikipedian mukaan tällä saarella asustelee 700 000 asukasta ja mieteinkin että missähän he kaikki ovat.
Saaren pohjoispäässä oli useita korkeita asuinrakennuksia ja nyt selvisi että ison osan porukasta on pakko asustella näissä korkeissa rakennuksissa.

Saaren pohjoispään tie oli todella kapea ja mutkainen. Minun edessäni ajoi useita autoja hitaasti, mutta en uskaltanut lähteä ohittamaan niitä tällä mutkaisella pätkällä. Skootterikuskit eivät mutkista välittäneet vaan he ohittelivat autoja pimeissäkin mutkissa! Minulla ei ollut niin kova kiire joten nautiskelin tiestä ja tien vieressä avautuvasta merinäköalasta.

Etelää kohti käännyttyäni tie alkoi nousta ylös kukkuloille. Pian ohitin skootterit jotka henkensä uhalla olivat ohittaneet minut vähän aikaisemmin :).
Tie saaren ympäri ei tarjonnut mitään erikoisempaa nähtävää, mutta oli silti paljon mukavampi olla tien päällä kuin käveleskellä päättömästi ympäri kaupunkia :).

Ajoreissun jälkeen päätin kävellä läheiselle linnoituksella ja napsia muutamia kuvia linnoituksen sisältä.
Minulta kesti 20 minuuttia kävellä linnoitukselle. Paita liimautui selkään kiinni korkeasta lämpötilasta ja kosteudesta johtuen.
Linnoitukselle saavuttuani pettymys iski, koska odotin näkeväni kunnollisen linnoituksen enkä pelkästään muutamia muureja ja tykkejä…
Yritin päästä tämän “linnoituksen” sisäpuolelle, mutta sinne yrittäessäni alkoivat sulkea portteja tältä päivältä.

Linnoituksen vieressä oleva puistoalue näytti olevan suosittu ajanviettopaikka paikallisten keskuudessa. Päättelin tämän siitä koska koko iso ruohokenttä oli täynnä roskia. Näytti siltä kuin olisin kävellyt suoraan kaatopaikalle! Malesia oli tähän saakka ollut todella puhdas, joten tämä roskainen puisto oli todella iso yllätys minulle…

Maanantai:
George Town – Cameron Highlands:

Olin sopinut tapaavani Josen ja Pilarin hotellin lähellä olevassa Touratechin myymälässä.
Oli todella mukava nähdä heidät pitkästä aikaa, koska edellisen kerran olimme nähneet Phnom Penh:ssä, Kambotzassa!

Josella oli vähän ongelmia pyöränsä kanssa. Pyörä vuosi jonkin verran öljyä kytkimen ja vaihdelaatikon välistä. Penangissa tuota ongelmaa ei pystynyt kukaan korjaamaan, joten ainoa vaihtoehto hänellä oli ajaa Kuala Lumpurin bemarille.

Päätimme ajaa yhdessä Cameron Highlands:lle ja viettää siellä pari päivää.
Moottoritiellä maha alkoi murista kilpaa moottorin kanssa, joten alkoi olla aika etsiä jostain murkinapaikka.
Ensimmäinen ravintolapysäkki oli suljettu, mutta toinen oli onneksi auki.
Ruoka tässä tienvarsiravintolassa näytti siltä että se oli seisonut tarjoiluvadeissa koko päivän, joten minä tyydyin pariin pikanoodelikupilliseen.

10km Ipohin jälkeen oli aika sanoa hyvästit moottoritielle ja jatkaa matkaa pienempiä sivuteitä pitkin.

Tie #C181 tarjosi mukavaa vaihtelua tylsän moottoritiepätkän jälkeen! Tien pinta oli hyvässä kunnossa, tie oli puhdas ja mukavan ajettavat mutkat seurasivat toisiaan.
Tie #C7 kohti Tanah Rataa oli myös mutkainen, mutta todella likainen. Onneksemme meidän ei tarvinnut ajaa kovin pitkästi tätä tietä pitkin ennenkuin saavutimme Tanah Ratan.

Kävimme kysymässä majapaikka parista hostellista joiden hintaluokka sopi meidän lompakoille. Huoneet olivat melkoisen “karuja” joten päätimme jatkaa etsiskelyä. Kävimme tarkastamassa huoneiden hinnat yhdestä hotellista, mutta hinta oli aivan liian kallis meille.
Kolmannessa hostellissa tärppäsi lopulta! Hostelli oli aika uusi, huoneet siistit ja hinta aavistuksen korkea (€10), mutta päätimme jäädä tähän paikkaan.

Illalla tapasin ranskalaisen pariskunnan ja heidän kanssaan tuli puheeksi että olen matkalla Australiaan. He olivat asustelleet siellä pari vuotta, joten sain muutamia hyviä vihjeitä heiltä Australiaan. He myös sanoivat että paikka on järkyttävän kallis, joten edessä tulee olemaan paljon leiriöitä.

Tiistai:
Cameron Highlands:

Aamulla nousin ylös ennen kukon laulua jotta kerkeäisin ajaa teeplantaasien yläpuolelle ottamaan kuvia auringon noususta.
Ilmankosteus oli todella korkea ja lämpötilä kylmä (ainoastaan 13C), onneksi plantaasit olivat lähellä joten minun piti ajaa ainoastaan muutama kilometri.

Ylhäällä kukkuloilla löysin nätin paikan josta avautui esteetön näkymä alas laaksoon. Laaksossa sumu teki maisemasta hienon unisen näköisen ja horisontissa aurinko alkoi värjätä taivaan rantaa upean punaiseksi.

Napsein paljon valokuvia ja matka jatkui ylemmäs kukkuloille sen jälkeen kun paras valo auringon noususta oli jo mennyt.
Ylhäällä kukkuloilla saavutin kukkulan huipulle johtavan tien portit. Porttien takana oli paljon antenneja. Tässä vaiheessa gepsi näytti korkeudeksi 2000m, joku oli sanonut minulle että tämän pitäisi olla korkein paikka täällä (minusta näytti että viereisen kukkulan huippu oli vielä korkeammalla…).

Portin lähellä tapasin pariskunnan joka oli viettänyt yön teltassa. Nyt he yrittivät epätoivoisesti saada läpimärkää telttaansa kuivaksi. Ilmankosteus oli ollut todella korkea yön aikana.

Aamuteen jälkeen päätimme Josen ja Pilarin kanssa lähteä pienelle päiväajelulle. Arvioimme reitin pituudeksi noin 150km, joten edessä olisi mukava pikku päiväpöristely näissä kukkulaisissa maisemissa.

Ensimmäiseksi palasimme samalle #C181 tielle josta olimme päässeet nauttimaan edellisenä päivänä. Tällä kertaa jatkoimme tietä eteenpäin.
Pettymys iski hetken päästä kun huomasin että tämä toinen puoliska tiestä oli aika suora, eikä maisemissakaan ollut kehumista…

Seuraavaksi käännyimme tielle #8 kohti Padang Tengkua. Tämä tie oli myös todella tylsä ja minua alkoi koko “hienon” päiväreissun ajo jo haukotuttamaan…

Päivän aika ohitimme hirmuisen isoja alueita jotka oli hakattu täysin paljaaksi kaikista puista ja nyt maisema oli todella ankean näköinen paljaine kukkuloineen. Veikkaan että myöhemmin alueella kasvaa öljypalmuja.

Alkuperäisenä ajatuksena oli ollut ajaa 150km, mutta päivän loputtua trippimittari näytti matkaksi 340km…
Tiet olivat melkoisen tylsiä, mutta onneksi päivän viimeinen tienpätkä tarjosi jälleen mukavan mutkaista pätkää kantattavaksi.

Ajon jälkeen huomasin että oikeanpuoleinen laukku oli vuotanut vettä sisäänsä parin päivän takaisessa kuurossa ja nyt tavarat laukun sisällä olivat inhottavan kosteita. Ainoa keino saada ne kuivaksi oli levittää koko laukun sisältö pienen huoneeni lattialle.

Illallista nauttiessamme törmäsimme mielenkiintoiseen juttuun: Jose osti oluen ravintolasta josta hän tilasi pizzan. Alkaessamme jyrsiä illallisiamme, meille tultiin sanomaan että Jose ei saa juoda olutta ravintolassa, vaan meidän pitäisi siirtyä ravintolan ulkopuolella oleviin pöytiin. Hassua jutussa oli että vaikka istuimme ulkopuolella niin kaikki ravintolan sisällä näkivät esteettä kun Jose nautti oluensa :), mutta tämä oli kuitenkin ok kaikille…

Keskiviikko:
Cameron Highlands – Kuala Lumpur:

Puoli kuuden jälkeen olin jälleen pyörän päällä ajamassa ylös kukkuloille ottamaan auringon noususta valokuvia.
Tällä kertaa myös Jose ja Pilar olivat heränneet ajoissa ihastelemaan tätä maisemaa.
Valitettavasti tällä kertaa alhaalla oleva laakso oli totaalisesti sumun peitossa, joten maisema ei ollut yhtä näyttävä kuin edellisenä aamuna.

Yhdeksän jälkeen aloitimme ajamaan kohti Kuala Lumpuria. Meillä oli pari vaihtoehtoa, nopea siirtymä moottoritien kautta tai hitaampi vaihtoehto pieniä teitä pitkin.
Meillä oli koko päivä aikaa, joten päätimme ajaa pikkuteitä pitkin.

Tiet olivat tällä kertaa ihan ok ja pystyimme pitämään mukavasti vauhtiakin yllä siihen saakka kunnes käännyimme tielle #55.
Tien pinta oli hyvässä kunnossa, mutta tie oli todella mutkainen. Olen varma että joissain mutkissa näin edessäni oman takavaloni ;).
ABS-yksikkö temppuili jälleen ja teki ajamisesta vähän vaikeampaa, mutta silti onnistuin ajamaan koko päivän ilman vahinkoja.

Rawangissa pysähdyimme jättämään hyvästit, koska minä jatkoin sieltä KL:n pohjois-osaan Sunny Cyclesille kun taas Jose ja Pilar jatkoivat kaupungin eteläosaan bemarille.
Olipas mukava viettää pari päivää heidän kanssaan. Tässä vaiheessa näytti siltä että seuraavan kerran näkisimme Indonesiassa.

Sunny Cycles löytyi helposti ison tien varresta. Välittömästi liikkeen eteen pysäköityäni, liikkeen omistaja, Sunny tuli katsomaan että kukas tämä matkalainen oli :).
Turisimme siinä aikamme ja sen jälkeen hän lupasi että voisin jättää pyöräni hänen liikkeeseensä kolmeksi viikoksi säilöön ja sillä aikaa he vaihtaisivat pyörään uuden takarenkaan ja penkin päällyksen. Hienoa!

Gepsikään ei aina ole erehtymätön, koska tällä kertaa se ohjasi minut hotellin takaovelle :). Hotellissa minulle sanottiin että olisi turvallisempaa pysäköidä pyörä etuoven eteen kuin viedä se alas parkkihalliin.
Illalliseksi nautein 7/11:n maukkaita pikanoodeleita :).

Torstai:
Kuala Lumpur:

Todellinen laiskottelupäivä… Jostain kuitenkin sain motivaatiota pesaista muutamia vaatekappaleita huoneessani, mutta muuten päivä meni ihmetellessä ja elokuvia katsellessa…

Perjantai:
Kuala Lumpur – Saksa:

Hotellin aamupalalla tarjottiin ainoastaan riisiä ja noodeleita, mitkä omasta mielestäni eivät kuulu aamupalalle…
Pienen aamupalan jälkeen pakkasin saksaan lähtevät tavarat kassiin. Naureskelin kun mukaan lähtevät vaatteet mahtuivat niin pieneen tilaan (pari t-paitaa, parit kalsarit ja parit sukat :)).
Laukku oli silti tupaten täynnä (kameratavaroita) ja painoi törkeän paljon. Toivoin vain että lentokentällä eivät punnitsisi laukkuani :).

Tämän jälkeen pakkaisin tavarat pyörän päälle ja heitin pyörän Sunny Cyclesille.

Nyt oli aika lähteä kohti lentokenttää ja lomamatkalle Saksaan :).

6 thoughts on “Malesia osa2

  1. Hi Miss E,
    Thanks, this area was (my opinion) the nicest one of the plantations. Morning sun and the fog was looking really nice!
    Ahaa, that kind of neclase is cheap! Just get a leaf and small water sprayer 😉 😀

  2. wow, really amazing photos of the tea plants! It must have been really enjoyable to stay there! and the morning dues on the leaf is so beautiful! makes me wanna have a necklace of this design 😀

Vastaa