Kambotza, osa 2

10.02. – 13.02.2013

Sunnuntai:
Singapore – Phnom Penh:

Nyt oli minun vuoroni mennä lentokentälle ja palata takaisin Phnom Penh:iin, Kambotzaan.
Lentokoneessa istuin yhden pariskunnan vieressä joka yski koko ajan. Mietein siinä istuessani että minkähänlaisen lintuinfluenssan heiltä saan…

Viisumin saanti PP lentokentältä oli helppo ja nopea homma. Annoin virkailijalle passin, täytetyn hakemuksen, $20 ja noin kymmenen minuutin odottelun jälkeen minulla oli passi jälleen kädessä.

Hymy tuli väkisinkin naamalle kun ajelin Tuktukilla kohti Sunday Guesthousia. Mielessä pyöri että lopultakin matka pääsisi jatkumaan kohti Laosia!
Tuktuk-kuski väänsi menemään niskat kyyryssä niin lujaa kuin pikkuisella mopedilla vain pääsi. Jossain vaiheessa huomasin että ilmavirta sieppasi lakkini ja se lennähti tielle. Pikainen huuto kuskille ja hän käänsi tuktuk:n yksisuuntaisella tiellä takaisin paluusuuntaan, pian sain hattuni takaisin.

Sunday Guesthousilla sain jälleen saman tutun huoneen jossa olen aiemmatkin yöni viettänyt. Ilta kului henkilökunnan ja muiden matkalaisten kanssa turistessa.

Maanantai:
Phnom Penh:

Päivän hommina oli löytää valokuvaamo jossa saisin otettua uudet passikuvat ja saada korjattua pyörässä esiintynyt vika.
Kiinalaisen Uuden Vuoden juhlinnasta johtuen monet valokuvaamot olivat kiinni. Puolentunnin haeskelun jälkeen kuitenkin onnistuin löytämään paikan jossa kuvaaminen onnistui.

Passikuvien jälkeen kiertelin kaupungilla liikkeitä yrittäen löytää paikan josta saisin contact cleaneriä. Sama homma kuin Sihanoukvillessä, joka paikassa tarjottiin WD-40:stä…

Guesthousilla päätin ensimmäiseksi tarkastaa pyörän vikakoodit. Lukulaite kiinni pyörään, mutta mitään vikoja ei laitteen mukaan pyörässä ollut.
Seuraavaksi päätin mitata kaikki sytytyspuolat. Olin kantanut koko ajan varapuolaa mukana, joten nyt oli hyvä verrata uutta puolaa käytettyihin. Yksi neljästä puolasta näytti erilaisia lukemia, joten korvasin sen uudella.

Muutaman kilometrin koeajolla kaikki vaikutti nyt hyvältä, mutta vasta pitempi ajo näyttäisi että korjaantuiko vika.

Myöhemmin illalla tapasin yhden Australialaisen moottoripyöräilijän ja päätimmekin mennä paikalliseen motoristi pubiin muutamalle oluelle.
Lone Brothers Cambodian baarissa oli jonkin sortin juhlat menossa ja meidät toivotettiin sinne tervetulleeksi. Vasta myöhemmin minulle selvisi että tämä pyöräkerho oli Outlaws pyöräporukan yksi sivuhaaroista.
Yllätyin kun minulle esiteltiin suomalainen motoristi joka oli asunut jo pitempään Kambotzassa ja hän oli yksi tämän porukan jäsenistä.
Ilta kului nopeasti tämän pyöräporukan kanssa jutellessa.

Tiistai:
Phnom Penh:

Aamusella heräilin joskus seiskan aikoihin, koska päätin olla Laosin suurlähetystössä heti kun siellä ovet aukaistaisiin.
Kahdeksan aikaan kävelin viisumipuolelle sisään, täytin kaavakkeet, annoin kolme passikuvaa ja maksoin kalliin $50 hinnan viisumista ($10 oli maksu pikapalvelusta jotta saisin viisumin samana päivänä).

Päivä kului tavaroita läpikäydessä, akkuja ladatessa ja miettiessä että miten saisin taas kaikki tavarat mahtumaan sivulaukkuihin.

Puoli viiden aikaan ajoin takaisin suurlähetystöön poimimaan passini. Nyt alkoi kaikki olla valmiina Laosia varten :)!

Loppuilta kului pakatessa ja muiden matkalaisten kanssa turistessa. Tunsin myös tutun poltteen vatsassa siitä että kohta pääsen jälleen tienpäälle :).

Keskiviikko:
Phnom Penh – Laosin raja:

Heräsin vähän kuuden jälkeen pakkaamaan pyörää. Aamupalan haukkasin sen jälkeen kun pyörä oli lastattu.

Ensimmäinen 40km oli jälleen tuttua kuoppaista ja pölyista tietyömaata (sama tie kuin Phnom Penhiin tullessa), mutta tällä kertaa onneksi liikenne oli vähäisempää eikä lämpötilakaan ollut kuin 27 astetta.

Mekong-joen ylityksen jälkeen hyppäsin pienemmälle soratielle joka lyhensi matkaa aika paljon. Pari kilometriä ajettuani eteen tuli todella pehmeää hiekkaa. Tai kyseessä oli ehkä ennemminkin 20cm syvää pölyä joka oli todella inhottavaa ajaa. Pyörä pomppi sinne tänne koska pölyn alla oli aika paljon uria. Pari kertaa pyörä meinasi lähteä lapasesta, mutta onnekseni pääsin tuon pahan paikan läpi ilman haavereita.

Parasta tässä noin 100km:n sorapätkässä olivat teiden varsilla käsiään heiluttelevat lapset. Jokaisen kylän kohdalla lapset juoksivat tien varrelle heiluttelemaan käsiään ja huutamaan “hello”-tervehdyksiä :).

Noin puolessa välissä sorapätkää vastaan tuli kolme Aussia (muistaakseni) kevyillä enduropyörillä ja päätinkin pysähtyä jututtamaan heitä. He olivat palaamassa itäisen Kambotzan reissulta takaisin PP:iin ja varoittelivat minua edessä olevasta liukkaasta mudasta.

Luulin että tielle #7 saavuttuani matka rajalle sujuisi todella nopeasti, mutta todellisuudessa tämä pätkä oli aika huonossa kunnossa. Koko matka rajalle sujui jarrutellessa ja kiihdytellessä urien ja kuoppien välillä. Tässä vaiheessa jo aloin epäillä että voisi olla hankalaa päästä hotellille ennen pimeän tuloa…

Viimeinen 200km kului yskiessä kun joka puolella maanviljelijät kulottivat peltojaan satokauden päätteeksi. Silmiä kirveli ja kurkku tuntui karhealta, mutta ei auttanut muu kuin yrittää ajaa tuo pätkä mahdollisimman nopeasti.

Siinä ajellessani ihmettelin millaisissa hökkeleissä paikalliset asuivat. Talot muistuttivat enemmän latoja kuin asumuksia. Ovia ja ikkunoita ei ollut, ainoastaan reikä seinässä ja siinä joku kangas oven virkaa tekemässä. Tämä alue oli selkeästi köyhintä mitä olin Kambotzassa nähnyt.

41 asteen kuumuus myös aiheutti omat ongelmansa. Pakotin itseni pysähtymään juomatauolle aina 45 minuuttia ajettuani. Nestehukka tuossa lämpötilassa iskee todella nopeasti ja huomaamatta.
Kambotzan rajalla homma toimi todella nopeasti. Kaikki leimat oli papereissa ja passissa noin 5 minuttin jälkeen!

Ajatuksia Kambotzasta:
Pidin Kambotzasta todella paljon. Angkor Park oli mielettömän hieno paikka jonne kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa.
Sunday Guesthouse oli kohtuuhintainen ja siisti majapaikka jossa pyörän säilöminen ei tuottanut ongelmia. Henkilökunta oli todella mukavia ja auttavaisia.
Kambotzalaiset ihmiset olivat ystävällisiä, iloisia, uteliaita ja todella auttavaisia :).
Itse suosittelen menemään ennemmin Kambotzaan kuin Thaimaahan.

8 thoughts on “Kambotza, osa 2

  1. Didn’t know you had the dirt and smoke adventure! And obviously you found a place for the night before dark?

  2. Hi Nick!
    You had a good holiday there?
    You can also now find my short updates from Facebook (if you do not have account, you can still see my updates over there).
    Tomorrow I will go and discuss about the shipment of my bike to Indonesia 🙂

    Br,
    Marko

  3. Hi Marco,
    After 3 months in Morocco and sth Spain we’re back in ’cool’ UK and catching up with your excellent adventure. ride safe my friend.
    Nick.

Vastaa