Thaimaa, viikko 2

Lauantai:
Aamupalan jälkeen starttasin pyörän ja jatkoimme kohti Chiang Mai:ta. Kapea ja mutkainen tie kulki nätissä vihreässä ja kukkulaisessa maisemassa. Minä ajoin menemään ja neiti E räpsiä kuvia takapenkiltä.
Tien pinta oli aika hyvässä kunnossa koko matkan, ainoastaan kerran päällyste puuttui tietyön vuoksi. Hiekka oli tampattu hyvin, joten se ei aiheuttanut mitään ongelmia edes tällaiselle painavalle pyörälle.

Hetkeä ennen juomataukoa olin ajaa pitkän käärmeen yli joka oli ylittämässä tietä. Neiti E ei tuota käärmettä nähnyt, mikä saattoi olla hyvä asia 🙂

Päätimme vierailla yhdelle norsufarmilla Chiang Mai:n eteläpuolella ennen kaupungkiin ajamista.
Farmi oli hiukan hakusalla, koska se oli aika paljon kauempana kuin mitä meidän kartta osoitti. Pysähdyin pari kertaa kysymään paikallisilta neuvoa ja lopulta se löytyi toiselta puolen kapeaa jokea.

Ylitimme sillan pientä riippusiltaa pitkin ja välittömästi huomasimme ensimmäisen norsun. Tällä norsulla oli hienot ja pitkät valkoiset syöksyhampaat.

Joku jamppa tuli jututtamaan meitä ja esittäytyi yhdeksi norsujen kasvattajista. Kuuntelimme kun jamppa kertoi alueesta ja eläimistä.
Ensimmäiseksi menimme katsomaan norsua jonka näimme sillalta. Tämä urosnorsu oli kahlittu jalastaan ketjulla maahan, joten oli kohtuu turvallista lähestyä sitä.
Sain muutaman kuvan kun neiti E sai kosketettua norsun kärsää! Veikkaan että neiti E:tä hieman jännitti ja pelottikin, mutta samaan aikaan oli todella innoissaan nähdessään elämänsä ensimmäistä kertaa oikean norsun näin läheltä!

Pian olikin minun vuoroni. Neiti E näpsi kuvia kun minä lähestyin tätä isokokoista uros norsua. Ojensin käteni norsua kohti ja perskules! Norsu otti ja kääntyi poispäin! 🙂
Edes kasvattaja ei saanut norsua kääntymään takaisin minua kohti… Neiti E kuului nauravan isoon ääneen vähän matkan päässä samaan aikaan kun minä kävelin hitaasti poispäin norsusta.
Veikkaan että norsun herkkä hajuaisti haistoi maskuliinisen tuoksuni (hikinen ajopuku päällä :)) ja tästä syystä päätti kääntyä poispäin.

Seuraavaksi pääsimme näkemään naaras norsun ja vasta syntyneen pienokaisen. Saimme lähestyä tätä “pienokaista” ja tällä kertaa onnistuinkin tekemään kontaktin norsun kanssa! Hienoa!

Koko homma ei maksanut mitään ja porukka oli oikeasti innostuneen oloisia työstään joten päätimme nauttia paikan päällä kalliit limukat. Tällä tavalla pystyimme jättämään muutaman roposen heidän toimintaansa.
Nyt oli aika jättää nämä eläimet taakse ja jatkaa matkaa Chiang Mai:in.
Hotelli löytyi helposti ja pyöräkin pääsi kellaritiloihin suojaan kiinnostuneilta katseilta.

Käväisimme illallisella ja sen jälkeen ajoimme tuk tuk:lla yömarkkinoille.
Markkinat olivat ok (paljon myyjiä katetussa tilassa myymässä jos jonkinmoista käsityötavaraa), mutta minulle paikka ei tarjonnut yhtään mitään mielenkiintoista. Neiti E löysi jotain matkamuistoa ihan kohtuulliseen hintaan.

Sunnuntai:
Päivä alkoi aamukävelyllä vanhaan kaupunkiin ja tutustumisella muutamiin temppeleihin.
Temppelit olivat hyvässä kunnossa ja todella värikkäitä. Kulutimme aika paljon aikaa valokuvia näpsien.
Päivä oli melkoisen kuuma, joten päätimme että ottaisimme allemme tuk tuk:n.
Yhden kuskin kanssa juteltuamme saimme hyvän tarjouksen vierailuista läheisillä eläinfarmeilla.

Ensimmäisenä oli vuorossa käärmeenlumoaja. Siinä odotellessamme että edellinen näytös päättyisi käveleskelimme häkkien välissä katselemassa monenmoisia käärmeitä.
Yksi paikallisista käärmeenlumoajista lähestyi meitä python kaulansa ympärille kääriytyneenä.
Hänen mukaansa kyseessä oli 3-vuotias “vauva” joka ei kuulemma pure :).
Jamppa halusi laittaa käärmeen neiti E:n hartioille, mutta jostain syystä neiti E näytti hieman epäröivän 😀
Minä koitin rohkaista häntä ja lopulta hän päätti suostua.
Yllätyksekseni hän tottui todella nopeasti käärmeeseen ja näytti jopa nauttivan viileäihoisen käärmeen ihmettelystä. Sain napattua muutaman hyvän kuvan käärmeestä ja neiti E:stä.

Seuraavaksi oli minun vuoroni ottaa käärme kaulalleni. Yllätyin kuinka viileältä käärmeen iho tuntui omaa ihoani vasten. Käärme tuntui todella miellyttävän viileältä tällaisena kuumana päivänä!
Yritin pitää käärmettä aloillani, mutta se oli yllättävän voimakas ja koitti päästä pois koko ajan. Useamman kerran neiti E, joutui auttamaan minua että sain käärmeen parempaan asentoon harteillani.
Hetken päästä tämä käärmeenlumoaja tulee ja tällä kertaa hän lisää joukkoon vielä yhden skorpionin. Käärme harteilla ja skorpioni paidasta roikkuen koitan hymyillä kameralle :).
Jamppa siirsi skorpionin hattuni päälle ja tässä vaiheessa olin itseasiassa vähän peloissani siitä etten vain vahingossa tipauta sitä maahan.



Näytös oli valmiina alkamaan, joten ojensin uudet ystäväni takaisin jampalle.
Näytöksessä pari tyyppiä teki monenlaisia temppuja eri käärmeiden kanssa samalla kun yksi nainen kertoili faktoja eri käärmeistä. Hauskan kuuloista kun nainen korkealla äänellä kimittäen ja englanninkieltä venyttäen loi tunneltaa katoksessa :).
Muutamaan kertaan he koittivat saada meidät säikähtämään heittämällä käärmeen meitä kohti :).
Esityksen lopussa meidän piti mennä seisomaan areenalle jossa harteille nostettiin noin kolme metrinen python jota meidän sitten piti suudella päähän.

Seuraavana meidän vierailulistalla oli käväistä pitkäkaulaisten Karenien kylässä.
Pääsymaksu tähän kylään oli melkoisen korkea, mutta päätimme silti maksaa sen, koska todennäköisesti tämä olisi ainoa mahdollisuus nähdä näitä pitkäkaulaisia naisia.
Kylä oli käytännössä täynnä käsitöitä joita nämä naiset myivät vieraileville turisteille.
Kylässä oli ainoastaan naisia ja nuoria tyttösiä. Yllätyksekseni jo hyvin nuorilla tytöillä oli näitä renkaita kaulan ympärillä, mutta kai se on nuorena aloitettava jos haluaa pitkän kaulan…

Kylässä oli yksi nainen jolla oli aivan käsittämättömän pitkä kaula! En ollut uskoa silmiäni kun näin hänet… Kurkkaa kuva, koska on mahdotonta sanoin kuvata miltä hän näytti.
Nähtävästi hän oli kylän “kuningatar”, koska hänen kuviaan tuli vastaan useammassa paikassa.

Neiti E osti matkamuistoksi puusta kaiverretun pitkäkaula-taulun.

Kylän jälkeen pysähdyimme limukalle ja ostimme nipun mini banaaneja. Banaanit olivat naurettavan pieniä, mutta todella maukkaita.

Seuraavaksi vuorossa oli käydä kurkkaamassa että miltä paikalliset kissat, isot tiikerit näyttäisivät.

Ensimmäiseksi meidän piti valita (kuin pikaruokaketjun listalta) että mitä haluaisimme nähdä. Pieniä, keskikokoisia vai isoja tiikereitä. Valitsimme isot tiikerit.
Maksoimme pääsymaksun ja sen jälkeen meidät ohjattiin puistoon sisälle tiikerihäkkien viereen.
Yllätykseksemme meille kerrottiin että voisimme mennä sisälle häkkiin ja silitellä tiikereitä!
Minun piti jättää reppu ja hattu ulkopuolelle, mutt apian olimme sisällä häkissä ison tiikerin vieressä.
Neiti E pääsi ensimmäiseksi silittämään tiikereitä. Meille kerrottiin että ko kissat olivat itse asiassa nuoria, ainoastaan 18kk vanhoja, mutta minusta ne näyttivät todella isoilta 😀
Ohjeeksi meille annettiin että tiikeriä pitää lähestyä takapuolelta jottei tiikeri luule että haluamme leikkiä sen kanssa.
Hetken silitettyään neiti E:tä pyydettiin makaamaan tiikerin päällä! Sanoista tekoihin ja hetken päästä hän makasi hieman jäykän näköisesti ison tiikerin päällä!

Seuraavaksi oli minun vuoroni. Lähestyin ohjeiden mukaisesti tiikeriä takaapäin, ehkä aavistuksen jännittyneenä. Tiikeri ei kuitenkaan näyttänyt välittävän minusta ollenkaan, joten hetken päästä pystyin rentoutumaan. Yksi kouluttajista oli kokoajan valmiina tiikerin edessä kiinnittämään sen huomion itseensä, jos tiikeriä alkaisi hiukomaan.
Tiikerin turkki tuntui kostealta ja lämpimältä, tassut olivat paistinpannun kokoiset!

Lopuksi poseerasin yhdessä neiti E:n kanssa tiikerin takana.
Tässä vaiheessa tiikeri havahtui, nosti päänsä jolloin kouluttaja sai muutaman nätin kuvan meistä tämän upean, ison ja voimakkaan kissan takana.



Tämän uskomattoman kokemuksen jälkeen käveleskelimme häkkien välissä katsellen kuinka useat kissat juoksivat ja leikkivät aidatuilla alueilla. Juupeli että nämä kissat olivat isoja, ylväitä ja mielettömän nopeita!




Yhden häkin edessä pysähdyin juttelemaan leijonalle. Leijona oli varmaankin vähän tylsistynyt ja päätti pitää hauskaa turistin kustannuksella päästämällä hirvittävän murinan suoraan naamani edessä!
Automaattisesti otin askeleen taaksepäin ja olin tyytyväinen kun meidän välissä oli verkkoaita.
Neiti E oli vähällä pissata housuunsa kun häntä nauratti minun ilme niin kovasti 😀 😀 😀

Viisi tuntisen kierroksen jälkeen ajelimme takaisin Chiang Maihin. Kävimme kiertämässä vanhassa kaupunginosassa olevat markkinat. Tienvarret olivat täynnä kojuja ja pöytiä jossa paikalliset myivät käsitöitä, vaatteita ja ruokia. Alueella oli paljon hymyileviä ihmisiä ja todella hyvä ja rento ilmapiiri.

Käväisimme syömässä todella hyvän illallisen hotellin lähistöllä olevassa avoimessa paikallisten kansoittamassa ravintolassa.
Ruoka-aineet olivat tarjolla pitkässä pöydässä tuulettimien alla, josta poimimme haluamamme ainekset lautaselle ja sen jälkeen grillasimme ja keitimme ainekset omassa pöydässämme. Uskomattoman hyvää!




Maanantai:
Tänä päivänä päätimme ajaa koko matkan takaisin Bangkokiin. Aloitimme aikaisin aamulla ja pääsimme kaupunkiin juuri auringonlaskun jälkeen.
Päivä oli melkoisen kuuma mutta pidimme vain kaksi nopeaa juomataukoa koko matkan aikana.
Ajomatka oli 700km johon kulutimme aikaa 7 tuntia. Viimeiset kilometrit kaupungissa hotellille ottivat vielä kaksi tuntia lisää johtuen kovista ruuhkista.

Tiistai:
Thaimaan kuumassa ja kosteassa ilmastossa ajaminen oli aika rasittavaa, joten päätimme että nyt ajaminen saisi riittää. Olimme varanneet lennot Phukettiin viikoksi. Kirjauduimme ulos hotellista ja sen jälkeen ajoimme Bangkok Motorcycles –nimiseen bemarin huoltoon jonne jätin pyörän viikoksi huollettavaksi.
Saimme jättää varusteet huollon tiloihin, joten onneksemme meidän ei tarvinnut kantaa niitä mukana lentokentälle.

Kun aikataulu huollon kanssa oli sovittu, hyppäsimme taksiin ja ajoimme lentokentälle.
Alunperin ajatuksissa oli lentää jollekkin Thaimaan pienistä saarista, mutta lentoliput olivat naurettavan kalliit…

Olimme varanneet hotellin Phuketin lentokentän lähistöltä ensimmäiseksi yöksi, koska ajatuksissa oli päästä paikanpäälle ja sen jälkeen päättää että minne jatkaisimme matkaa.

Laskeuduttuamme sieppasimme laukut hihnalta ja kävelimme ulos etsiskelemään taksia.
Lukuisat ihmiset koittivat tarjota meille kyytipalveluksiaan kävellessämme kohti taksikoppia.
Internetistä olin lukenut varoituksia näistä epävirallisista takseista että heidän hintansa ovat mielettömän korkeita ja he saattaisivat jättää kyytiläiset minne sattuu jos pyydettyä hintaa ei maksettaisi.
Kerroimme hotellin osoitteen taksikopin jampalle joka kertoi meille välittömästi hinnaksi 300 Bathia.
Sanoin hänellä että haluan auton jossa on mittari, koska meidän hotelli oli vain kolmen kilometrin päässä kentältä.

Hyppäsimme meille osoitettuun taksiin jonka jälkeen aloitimme matkan hotellia kohti. Kuski ei käynnistänyt mittaria vaikka huomautin siitä hänelle pariin otteeseen.
Kuski ajoi todella hitaasti ja esitti että hän ei tiennyt missä hotelli oli (vaikka hänellä oli osoite).
Hän soitti (tai oli soittavinaan) jollekkin kun pyysimme häntä soittamaan hotellille ja kysymään ajo-ohjeita (meillä oli luonnollisesti hotellin numero).
Hän ei halunnut soittaa hotellille, koska se oli kuulemma liian kallista. Tämä oli täyttä soopaa, koska hotellilla oli luonnollisesti paikallinen puhelinnumero.
Tästä pelleilystä kyllästyneenä neiti E soitti omalla puhelimellaan hotellille ja ojensi luurin kuskille.


Lopultakin pääsimme hotellille jossa kuljettaja kertoi meille kyydin hinnan, 300 Bathia. Bangkokissa 20km matka lentokentälle maksoi ainoastaan 200 Bathia!
Sanoin kuskille että en suostu maksamaan kysyttyä hintaa, koska muutaman kilometrin matkaan oli kulunut niin paljon aikaa ja koska neiti E joutui soittamaan kalliin puhelun omalla puhelimellaan.
Tästähän tämä per**reikä riemastui totaalisesti ja alkoi huutaa ja kiljua siinä meidän edessämme. Tätä kesti hetken aikaa jonka jälkeen maksoin hammasta purren pyydetyn summan jotta pääsisimme eroon tästä huijarista.
Phuket alkoi tuntua todella vastenmieliseltä paikalta jo tässä vaiheessa.
VAROITUS: Taksikuskit huijaavat turisteja täällä!
Hotellin respa (omistaja), hyvännäköinen Thaimaalainen nainen kertoi meille että pääsimme todella halvalla hotellille! Monesti taksikuskit ajavat kiertoteitä hotellille ja saattavat pyytää jopa 800 Bathia matkasta!



Hotelli ja huone näytti nätiltä vaikkakin pesuhuone oli kostea ja haiskahti homeelle.
Päätimme syödä illallisen tässä hotellissa ja tapasimmekin illallisella omistajan puolison joka oli saksalainen!
Hän oli asunut jo 15 vuotta Thaimaassa ja omisti sukelluspalveluita tarjoavan firman. Tapasimme myös toisen pariskunnan jotka olivat täällä lomalla Saksasta.
Nyt meillä oli hyvä paikallinen kontakti joilta saimme paljon vihjeitä ja neuvoja.
Myöhemmin illalla päätimme että menisimme snorklaamaan keskiviikkona.
Loppuilta kului hotellin uima-altaassa kuunvalossa kelluskellen 🙂 Raskasta tämä lomailu 😀

Keskiviikko:
Aamu alkoi aamu-uinnilla auringon lämmittäessä selkää.
Uinnin päälle nauteimme aamupalan mahdollisimman aikaisin jottei veneessä tulisi huono olo.
Vuokrasimme skootterin päiväksi jotta pääsisimme myöhemmin päivällä ajamaan paikkaan josta lähtisimme snorklailemaan

Puolenpäivän aikoihin ajelimme pikkuruisella skootterillamme Jan:n sukelluskoululle ja saimme perehdytyksen snorklaamiseen.
Kumpikaan meistä ei ollut snorklannut aiemmin, joten perehdytys tuli tarpeeseen.
Seuraavaksi valitsimme sopivankokoisen märkäpuvun, maskin ja räpylät. Nyt kaikki tarvittava oli kasassa, eikä enää auttanut neiti E:n perua koko hommaa 🙂

Saimme kyydin veneelle yhdessä sveitsiläisen ja saksalaisen perheen kanssa. Saksalainen pariskunta oli ollut sukeltelemassa aiemmin aamulla ja nyt he halusivat viettää rentouttavan iltapäivän snorklaillen.
Venematka kesti noin 20 minuttia pienen saaren lähistölle.


Ennenkuin hyppäsimme veteen, heittelimme leivänpalasia kaloille. Välittömästi iso joukko kaloja tappeli veneen vierellä vähäisistä leivänpalasista.
Sormia syyhytti päästä veteen katselemaan näitä kaloja heidän omassa elementissään, mutta päätin ottaa rauhallisesti ja antaa neiti E:n valmistautua tähän uuteen kokemukseen kaikessa rauhassa.
Hetken rohkeutta kerättyään neiti E laskeutui portaita alas veteen. Hän ei ole kokenut uimari (kuten en minäkään), mutta siitä huolimatta hän oli valmis työntämään päänsä veden alle!
Muutaman yrityksen jälkeen hän sai jutun juonesta kiinni kuinka hengittää rauhallisesti vaikka pää olikin veden alla. Tämän jälkeen uimme vähän kauemmaksi veneestä.

Aluksi emme nähneet kuin muutamia kaloja, mutta kun pääsimme vähän kauemmaksi näimme muutamia värikkäitä kaloja uiskentelemassa ympärillämme.
Neiti E:llä oli vähän ongelmia, koska merivettä pääsi aina silloin tällöin suuhun eikä suolainen vesi maistu hyvälle suussa.

Jonkin ajan kuluttua uimme takaisin veneelle juomaan ja syömään vesimelonia. Makea vesimeloni maistui todella hyvälle suolaisen meriveden jälkeen!




Minä hyppäsin takaisin veteen ja uiskentelin veneen ympärillä jossa oli iso parvi värikkäitä kaloja.
Tällä aikaa neiti E päätti syöttää vesimelonin jämät kaloille veneestä käsin.
Hän makoili veneen perällä, piti vesimelonia toisessa kädessään veden alla ja toisessa kädessä hän piti kameraa veden alla räpsien paljon kuvia.
Vähän myöhemmin hän päätti tulla takaisin veteen. Meidät ympäröi parvi keltaisia ja sinisiä kaloja! Mikä upea näky!

Kaikki hauska loppuu aikanaan ja meidänkin piti lähteä takaisin kohti horisontissa näkyvää Phuketin saarta. Merellä oli kohtuukokoinen aallokko josta johtuen neiti E:lle tuli huono olo. Muutama yökkäys laidan yli ja olo kuului kohenevan huomattavasti 🙂 Puolustukseksi sanottakoon että hän ei ollut ainoa naisihminen jolla tuli tällä paluumatkalla huono olo.

Loppupäivä kului hotellilla rentoutuen.

Torstai:
Päätimme että viettäisimme koko loman tässä samassa hotellissa ja vuokrasimme samalla myös skootterin loppuajaksi.
Olin päättänyt että ns “taksikuski-huijarit” eivät minun lompakostani enää yhtään ainoaa ropoa tulisi saamaan 🙂



Aamupäivästä ajelimme Phuketin Aquariumiin katselemaan että minkälaisia mereneläviä tällä alueella elelee.
Paikka oli hieno, mutta yllättävän pieni.

Aquariumin jälkeen suuntasimme Phuketin suurimpaan ostoskeskukseen. Siellä söimme maukkaan illallisen ja sen jälkeen kävimme katsomassa uusimman James Bondin.

Perjantai:
Edellisenä päivänä olimme yrittäneet löytää reitin “apinakukkulalle”, muttemme löytäneet sitä. Tänään löysimme reitin kukkulalle jossa kuvailimme isompia ja pienempiä apinoita nauttimassa lounasta tien varrella.

Apinat olivat nähtävästi tottuneet turisteihin, koska yksikään heistä ei näyttänyt välittävän meistä pätkääkään. Ne vain istuskelivat kaikessa rauhassa hedelmiä jyrsien ja täitä toistensa turkeista nyppien.

Takaisin alaspäin ajaessamme yksi apinoista halusi välttämättä vesipullon repustani. Tämä apina käveli skootterin viereen ja yritti röyhkeästi poimia vesipullon repun sivutaskusta.
Neiti E kuvasi kun minä juttelin apinan kanssa kertoen että hänen pitää pyytää vettä nätisti 🙂 Lopulta ojensin pullon apinalle, johon neiti E kysyi että kuinka se saisi pullon korkin auki.
Ennenkuin hän lopetti kysymyksensä, apina skootterin vierellä oli jo ottanut useammat huikoset pullosta 😀




Seuraavaksi suuntasimme saaren eteläisimpään pisteeseen.
Tai, no, emme päässeet aivan eteläisimpään pisteeseen, koska sinne ei mennyt teitä, emmekä halunneet lähteä käveleskelemään, mutta olimme kuitenkin aika likellä.
Tuossa paikassa ei ollut mitään ihmeellistä, vaikka se olikin karttaan merkattu “nähtävyydeksi”. Paikalla oli vain hirvittävä lauma turisteja, joten poistuimme vähin äänin paikalta.



Saaren eteläisestä kärjestä jatkoimme matkaa länsirannalle (joka on minun mielestäni huomattavasti parempi kuin itäranta). Siellä pysähdyimme illalliselle yhteen merenranta ravintolaan ja katselimme kuinka ukkoskuuro ohitti meidän meren päältä.


Matkalla hotellille toinen ukkoskuuro alkoi kastella tietä, joten pysähdyimme ostamaan sadetakit.
Vähän matkan päästä sade oli niin raju että päätimme pysähtyä hetkeksi ja antaa voimakkaimman sateen mennä ohitse.
Nämä kertakäyttösadetakit ja ajaminen eivät sovi hyvin yhteen. Sadetakki piti hirmuista meteliä 80km/h vauhdissa ja hihat alkoivat revetä takista irti.
Hieman ennen hotellia näimme kaupan jossa myytiin elokuvia. Pysähdyimme ostamaan muutaman elokuvan ja vähän popsittavaa illaksi.

15 thoughts on “Thaimaa, viikko 2

  1. Moi,

    Uskomattoman hieno kuva tuo sade Phuketin rannalla.
    Kiitos vaan turinoista jälleen kerran.

    Jartsu W

  2. Hei Marko! Hienolta reissulta kuulostaa 🙂 Ollaan Hua Hinissa viettamassa joulua, soittele Mikan puhelimeen jos viela liikut taalla pain. Oispa mahtava naha!!

  3. Hi Marko,
    Great photographs! Do all cats there look as exotic as the one in the temple photograph? Amazing. No comparison to the European domesticated cat.
    Take care,
    Yiola

  4. Hienoa reissua oot tekemässä ja on mukava seurata etenemistä.
    Harmi ettet ehtinyt ajaa Chiang Maista Pai:hin. Matkaa on 150 km vuoristossa mutta mutkia mahtuu tälle välille 762kpl. Myyvät Paissa t-paitoja tyylin ”Many have die before Pai”.
    Tein matkan vuosi sitten mutta säälittävästi pikkubussilla 🙂

  5. Hienoa matkaa oot tekemässä ja ollu mukava seurata etenemistä.
    Harmi ettet ehtinyt ajaa Chiang Maista Pai:hin. Matkaa on 150km mutta mutkia 762kpl, vuoristossa. Myyvät Paissa t-paitoja tyyliin ”many have die before Pai”. Tein reissun vuosi sitten säälittävästi pikkubussilla. 🙂

  6. Hi Nick,

    Yes, shame on me 😀
    No, just wanted to let them do this service and just relax myself.
    Service over here was maybe around 1/4th of the price in Germany!

    Br,
    Marko

  7. Hi Valeriya,

    Was enjoying my time in Thailand.
    Yesterday came back from Vietnam to Cambodia.
    Enjoying meeting new people and trying all these spicy foods 🙂

    -Marko

  8. Moro Lasse,

    Joo, eilen tulin Vietnamista Phnom Penh:iin.
    Sihanoukville on tässä aika likellä, muutaman sadan kilometrin päässä. Sitähän ei tiedä jos vaikka näkisi tämän porukan jossain!
    Kiitokset vinkistä!

    -Marko

  9. Morjes Marko,

    Taidat olla Cambodian puolella tällä hetkellä (spotti ollut pari päivää tossa rajalla)

    Salon Tilausmatkojen bussi Pikavuoro Bangkokiin matkalaisineen vaikuttaa tällä hetkellä myös Cambodiassa. Tällä hetkellä ovat Sihanoukvillessä ja huomenna ottava suunnan kohti Phnom Penhia. (määränpää Etelä Korean Busan)

    http://www.greenalp.com/RealtimeTracker/index.php?guestmode=1&viewuser=zeinilein

    http://www.rantapallo.fi/pikavuoro/

    T: Lasse

  10. Hi Marko,

    So, you are in paradise now? 🙂
    Looks great, have fun and no more strange taxi drivers!

    Greetings,
    Valeriya

Vastaa